TIETOKIRSTU SOJAN VIERAANA
Tutustu Raita ry:n ja Tietokirstun taustoihin lisää nyt myös Soja Murron Sukkulalla ja neulalla -podcastin avulla!
Tutustu Raita ry:n ja Tietokirstun taustoihin lisää nyt myös Soja Murron Sukkulalla ja neulalla -podcastin avulla!
TAUSTATIETOA
Suomen kansallispukuyhdistys Raita ry perustettiin vuonna 2017 edistämään suomalaista kansallispukukulttuuria, luomaan positiivista kansallispukumielikuvaa ja tukemaan mahdollisuuksia harrastuksen jatkumiselle. Yhdistyksen tarkoitus on koota ja välittää kansallispukutietoa, rakentaa yhteyksiä harrastajien ja ammattilaisten välille, tukea kansallispukuihin liittyvää tiedotus- ja julkaisutoimintaa sekä järjestää tapahtumia, koulutustilaisuuksia, esittelyjä ja juhlia.
Kipukohtana on nähty se, että kansallispukualalta puuttuu ratkaisu, joka kokoaisi yhteen pirstaleista tietoa, kuten yleistä pukutietoa, tietoa pukujen saatavuudesta ja materiaaleista, pukuvalmistajista, pukututkimuksesta ja muusta kansallispukukulttuuriimme liittyvästä. Raita ry sai vuodelle 2020 Museovirastolta Aineettoman kulttuuriperinnön sopimuksen mukaisiin yhteistyö- ja kehittämishankkeisiin myönnetyn avustuksen, jolla Kansallispukujen Tietokirstu -hankkeen käynnistämiseen voitiin palkata projektikoordinaattori.
Tarve Tietokirstulle on ilmeinen. Suomen kansallispukukeskuksen (aikaisemmin Suomen kansallispukuneuvoston) ja muiden tutkijoiden ansiosta tutkittua tietoa on olemassa kiitettävästi, mutta sen löytäminen ja erottaminen vanhentuneesta tiedosta on tällä hetkellä hyvin vaikeaa. Olemassa olevat tietokannat ovat hajanaisia eivätkä vastaa tekniikaltaan tämän päivän tarpeita. Kehittymisen sijaan tilanne taantuu koko ajan. Yksi yhteinen, mahdollisimman kattava kanava, jonka ylläpitämisen ja päivittämisen jatkuvuus on turvattu, on välttämätön sekä nykyisen tiedon jakamiseen että sen kartoittamiseen, mitä vielä on tutkittava.
Toteutuessaan ratkaisu toisi yhteen pukuharrastuksen eri kerrostumia: harrastajia ja tiedonnälkäisiä, hiljaisen tiedon haltijoita, valmistajia ja materiaalien tuottajia, pukujen oikeuksia hallitsevia yhdistyksiä ja yrityksiä sekä tutkimusta tekeviä henkilöitä ja tahoja. Koemme tärkeäksi, että kansallispukuihin liittyvä tieto olisi helposti kaikkien, myös aihetta ennestään tuntemattomien, saavutettavissa. Yhteinen, toimiva tietokanava myös helpottaa Kansallispukukeskuksen, Föreningen Bragen sekä kansallispukuvalmistajien ja -opettajien työtaakkaa. Samalla näiden tahojen resursseja vapautuu alan muuhun kehittämiseen. Tiedon mahdollisimman avoin saatavuus tulee lujittamaan koko kansallispukuinstituutiota.
Tietokirstun tavoitteena on:
TIETOKIRSTUN KÄYTTÄJÄT JA SIDOSRYHMÄT
Tietokirstu-projektia hallinnoi Suomen kansallispukuyhdistys Raita ry:n hallitus. Yhdistyksen palkkaama projektikoordinaattori hoitaa projektin käytännön asioita.
Kansallispukualalla Suomessa on kaksi koordinoivaa toimijaa: Suomen kansallispukukeskus (Jyväskylä) sekä suomenruotsalaisista puvuista vastaava Föreningen Brage (Helsinki).
Paikkaa, josta kansallispukuun voi ostaa ohjeita, materiaaleja ja valmiita osia kutsutaan puvun kodiksi. Föreningen Brage välittää itse pukujen ohjeita ja materiaaleja eli toimii suomenruotsalaisten pukujen kotina. Merkittävä pukujen koti on Suomen Perinnetekstiilit Oy (Vuorelma, Lahti). Muiden pukujen koteina toimivat Taito-yhdistykset, kunnat tai yksittäiset yritykset ja yhdistykset. Osa puvuista on kodittomia.
Osa kodeista välittää vain ohjeita, osasta voi ostaa koko kokonaisuuden. Kokonaisen kansallispuvun valmistukseen tarvitaan eri valmistajia ja alihankkijoita. Valmistukseen osallistuvat ammattilaiset ovat esimerkiksi kutojia, ompelijoita, suutareita ja kultaseppiä.
Kansallispuku sopii monenlaiseen tilanteeseen, joten sen käyttäjät ovat kirjava ryhmä. Kansallispukua käytetään juhlapukuna esimerkiksi perhe-, perinne- ja vuotuisjuhlissa. Pukuja käyttävät esiintymisasuina esimerkiksi kansantanssijat ja -muusikot. Kansallispuku kuuluu edustus- tai juhla-asuksi joidenkin järjestöjen tai yhdistysten tilaisuuksiin. Kansallispukujen harrastajiksi voidaan kutsua henkilöitä, jotka ovat kiinnostuneita esimerkiksi pukujen valmistuksesta, historiasta tai keräilystä.
VUONNA 2020
Suomen kansallispukuyhdistys Raita ry perustettiin vuonna 2017 edistämään suomalaista kansallispukukulttuuria, luomaan positiivista kansallispukumielikuvaa ja tukemaan mahdollisuuksia harrastuksen jatkumiselle. Yhdistyksen tarkoitus on koota ja välittää kansallispukutietoa, rakentaa yhteyksiä harrastajien ja ammattilaisten välille, tukea kansallispukuihin liittyvää tiedotus- ja julkaisutoimintaa sekä järjestää tapahtumia, koulutustilaisuuksia, esittelyjä ja juhlia.
Kipukohtana on nähty se, että kansallispukualalta puuttuu ratkaisu, joka kokoaisi yhteen pirstaleista tietoa, kuten yleistä pukutietoa, tietoa pukujen saatavuudesta ja materiaaleista, pukuvalmistajista, pukututkimuksesta ja muusta kansallispukukulttuuriimme liittyvästä. Raita ry sai vuodelle 2020 Museovirastolta Aineettoman kulttuuriperinnön sopimuksen mukaisiin yhteistyö- ja kehittämishankkeisiin myönnetyn avustuksen, jolla Kansallispukujen Tietokirstu -hankkeen käynnistämiseen voitiin palkata projektikoordinaattori.
Tarve Tietokirstulle on ilmeinen. Suomen kansallispukukeskuksen (aikaisemmin Suomen kansallispukuneuvoston) ja muiden tutkijoiden ansiosta tutkittua tietoa on olemassa kiitettävästi, mutta sen löytäminen ja erottaminen vanhentuneesta tiedosta on tällä hetkellä hyvin vaikeaa. Olemassa olevat tietokannat ovat hajanaisia eivätkä vastaa tekniikaltaan tämän päivän tarpeita. Kehittymisen sijaan tilanne taantuu koko ajan. Yksi yhteinen, mahdollisimman kattava kanava, jonka ylläpitämisen ja päivittämisen jatkuvuus on turvattu, on välttämätön sekä nykyisen tiedon jakamiseen että sen kartoittamiseen, mitä vielä on tutkittava.
Toteutuessaan ratkaisu toisi yhteen pukuharrastuksen eri kerrostumia: harrastajia ja tiedonnälkäisiä, hiljaisen tiedon haltijoita, valmistajia ja materiaalien tuottajia, pukujen oikeuksia hallitsevia yhdistyksiä ja yrityksiä sekä tutkimusta tekeviä henkilöitä ja tahoja. Koemme tärkeäksi, että kansallispukuihin liittyvä tieto olisi helposti kaikkien, myös aihetta ennestään tuntemattomien, saavutettavissa. Yhteinen, toimiva tietokanava myös helpottaa Kansallispukukeskuksen, Föreningen Bragen sekä kansallispukuvalmistajien ja -opettajien työtaakkaa. Samalla näiden tahojen resursseja vapautuu alan muuhun kehittämiseen. Tiedon mahdollisimman avoin saatavuus tulee lujittamaan koko kansallispukuinstituutiota.
Tietokirstun tavoitteena on:
- koota kaikki suomalaisiin kansallispukuihin liittyvä tieto yhteen ratkaisuun.
- helpottaa tiedonhakua.
- yhdistää kansallispukujen kanssa toimivia tahoja.
- toimia julkaisualustana alaan liittyvälle uudelle tutkimukselle.
- olla alusta asti kaksikielinen järjestelmä (suomi ja ruotsi), johon mahdollisesti lisätään myöhemmin englanti.
TIETOKIRSTUN KÄYTTÄJÄT JA SIDOSRYHMÄT
Tietokirstu-projektia hallinnoi Suomen kansallispukuyhdistys Raita ry:n hallitus. Yhdistyksen palkkaama projektikoordinaattori hoitaa projektin käytännön asioita.
Kansallispukualalla Suomessa on kaksi koordinoivaa toimijaa: Suomen kansallispukukeskus (Jyväskylä) sekä suomenruotsalaisista puvuista vastaava Föreningen Brage (Helsinki).
Paikkaa, josta kansallispukuun voi ostaa ohjeita, materiaaleja ja valmiita osia kutsutaan puvun kodiksi. Föreningen Brage välittää itse pukujen ohjeita ja materiaaleja eli toimii suomenruotsalaisten pukujen kotina. Merkittävä pukujen koti on Suomen Perinnetekstiilit Oy (Vuorelma, Lahti). Muiden pukujen koteina toimivat Taito-yhdistykset, kunnat tai yksittäiset yritykset ja yhdistykset. Osa puvuista on kodittomia.
Osa kodeista välittää vain ohjeita, osasta voi ostaa koko kokonaisuuden. Kokonaisen kansallispuvun valmistukseen tarvitaan eri valmistajia ja alihankkijoita. Valmistukseen osallistuvat ammattilaiset ovat esimerkiksi kutojia, ompelijoita, suutareita ja kultaseppiä.
Kansallispuku sopii monenlaiseen tilanteeseen, joten sen käyttäjät ovat kirjava ryhmä. Kansallispukua käytetään juhlapukuna esimerkiksi perhe-, perinne- ja vuotuisjuhlissa. Pukuja käyttävät esiintymisasuina esimerkiksi kansantanssijat ja -muusikot. Kansallispuku kuuluu edustus- tai juhla-asuksi joidenkin järjestöjen tai yhdistysten tilaisuuksiin. Kansallispukujen harrastajiksi voidaan kutsua henkilöitä, jotka ovat kiinnostuneita esimerkiksi pukujen valmistuksesta, historiasta tai keräilystä.
VUONNA 2020
- Tietokirstun projektikoordinaattorina on toiminut Laura Hannula
- projektissa on tehty mm.
- projektisuunnitelma, joka selkeyttää projektin tavoitteita, riskejä, vastuita ja arviointia
- projektin aikataulu ja apurahojen hakukuukaudet
- kysely valmistajille ja opettajille, kartoittamaan miten he voisivat hyötyä järjestelmästä ja olla mukana
- kysely harrastajille, kartoittamaan millaisia näkemyksiä harrastajilla olisi tietojärjestelmästä, fb-julkaisuja
- kysely kansallispukujen kodeille, kartoittamaan millaisia näkemyksiä pukukodeilla on tietojärjestelmästä
- hankkeesta tiedottaminen, pääsee seuraamaan projektin etenemistä, etsitään tekijöitä
- hankkeen kokonaisbudjetti, millaisista summista puhutaan ja mitä tulee ottaa huomioon vuoteen 2025 mennessä
- sivuston ylläpitobudjetti, kokonaisbudjetin tueksi ja keskustelupohjaksi työpajoihin
- pukujen kodeille lähetetty viesti yhteystietojen päivittämisestä
- hakuehtojen pohdintaa tueksi, mihin kysymyksiin järjestelmän pitäisi vastata ja keskustelupohjaksi
- käyttäjätasojen suunnittelu, avuksi tarjouspyyntöihin ja keskustelupohjaksi työpajoihin
- budjetti vuodelle 2020, projektin raportoimiseen ja rahankulun seuraamiseen
- lista tarvittavista lisäkäsistä ja kustannuksista, avuksi apurahojen hakemiseen ja työmäärän kartoittamiseen
- avattu ajatuksia, millainen pukusivun tulisi rungoltaan olla, avuksi tarjouspyyntöihin
- materiaalit ja sidokset, taulukointi mitä erilaisia materiaaleja ja sidoksia löytyy, rungoksi avainsanojen määritykseen
- puvunosat: taulukointi mitä osia on ja millaisia ominaisuuksia niihin liittyy, rungoksi avainsanojen määritykseen
- pukulista, jossa pukujen kodit, yhteystiedot, maakunnat, suunnitteluvuosi.
KYSELYT
Osana Tietokirstu-hanketta Suomen kansallispukuyhdistys Raita ry teki kyselytutkimusta Tietokirstun tarpeesta ja lähtökohdista. Kyselyt lähetettiin pukujen kodeille ja myyjätahoille, sekä kansallispukuammattilaisille ja -opettajille. Harrastajilta aiheesta kysyttiin Raita ry:n somekanavien (Facebook ja Instagram) kautta.
Haasteet kansallispukualalla
Suurin osa vastanneista pukujen kodeista oli pieniä toimijoita, jotka kuvailivat tiedonhaun. tiedon puutteen ja kyselyiden vievän aikaa ja aiheuttavan haasteita talkoilla toimivien aktiivien elämään. Joissain tapauksissa kansallispukutoiminnasta vastannut henkilö on jäänyt lähivuosina eläkkeelle ja vienyt osan tietotaidosta mukanaan. Pienillä toimijoilla ei ole resursseja ylläpitää materiaalivarastoa, joten materiaaleja on hankala tarjota.
Isommilla toimijoilla eniten aikaa vievät asiat ovat tilaustyöt ja asiakaspalvelu. Aikaa kuluu myös taustatyöhön, jota ovat mm. uusien materiaalien hankinta ja testaus, sekä ohjeiden päivitys. Sekä isot että pienet tahot toivoivat voivansa käyttää lisää resursseja markkinointiin, tutkimukseen ja kehitystyöhön.
Muita puvun kotina toimimisen haasteita olivat esimerkiksi hinnoittelu ja kannattavuus. Ohjeiden parantaminen nähtiin tärkeänä, mutta sille ei löytynyt aikaa. Puvun joutuminen kodittomaksi mietitytti. Joku pohti, että kun henkilökunnalla ei ole tarpeeksi osaamista, olisi helpompaa, jos puvuille olisi yksi isompi taho, joka vastaisi kaikesta.
Opetustyössä haasteena nähtiin hallittavan tietomäärän laajuus ja opiskelijoiden erilaisuus. On oltava perillä usean opiskelijan työvaiheista ja tuettava jokaista omassa tahdissaan. Opettajat kokivat kuitenkin työn antoisaksi ja saavansa paljon lisäoppia työn myötä. Toivottiin, että Tietokirstussa tätä kokemustietoa saataisiin jaettua.
Harrastajat olivat etsineet tietoa puvun valinnasta, valmistuksesta tai korjauksesta, sekä puvun käytöstä. Puvun valinnassa kiinnostivat omat juuret tai tietty alue, pukuhistoria ja joskus myös rajatut värit tai ominaisuudet. Puvun valmistusta varten etsittiin lähikuvia ohjeiden tueksi. Harrastajia mietitytti puvun käyttö ja siihen liittyvät suositukset, sekä huolto, kuten pesu ja tärkkäys. Myös kiinnostus perinteiseen käsityöosaamiseen oli tuonut kansallispukujen äärelle.
Tietokirstun rahoittaminen
Yksi Tietokirstun keskeisistä haasteista on jatkuvan ylläpidon takaaminen rahallisesti.
Kansallispukuammattilaisille ja pukujen kodeille ehdotettiin esimerkiksi mainostilan ostoa tai vuosittaista maksua. Näihin suhtauduttiin varauksellisesti. Haasteeksi koettiin, miten erikokoisia yrityksiä voitaisiin kohdella tasapuolisesti. Mainostamisesta ja sivulla olevasta “käyntikortista” saatavaa hyötyä oli tässä kohtaa vielä vaikea nähdä tai rahallisesti arvottaa. Yrittäjille maksulliset ominaisuudet olisivat mahdollisia, mutta opettajien takana on usein kansalaisopisto (tai vastaava), joka tuskin laittaisi rahaa tällaiseen.
Eri tahot olivat valmiina tarjoamaan olemassa olevaa sisältöä, kuten tekstiä ja kuvia, ilmaiseksi Tietokirstun käyttöön. Harrastajat olivat valmiita rahoittamaan kirstua pienimuotoisesti kannatustuotteilla tai -maksuilla.
Toiveita Tietokirstulle
Pukujen kodeilta kysyttiin kyselyssä muun muassa toiveita ylläpito-oikeuksista sekä vain ammattilaisille näkyvistä tiedoista. Ylläpito-oikeuksien suhteen vastaukset jakautuivat kahtia: osa halusi, osa ei. Oikeuksissa mietitytti lisääntyvä työmäärä, sekä pelko tiedon “sähläämisestä” kadoksiin. Osa taas halusi hallinnoida omien pukujensa tietoja ja osallistua aktiivisesti Tietokirstun rakentamiseen.
Vain ammattilaisille näkyvä tieto herätti paljon kysymyksiä ja pohdintoja, miten järjestelmän saisi toimimaan niin että se olisi hyödyllinen kaikille osapuolille. Pukujen kodit eivät luonnollisesti haluaisi luovuttaa maksullisissa ohjeissa olevaa tietoa ilmaiseksi, mutta ammattilaiset eivät olleet valmiita maksamaan ominaisuudesta ilman riittäviä tietoja.
Kansallispukuammattilaisille ja -opettajille ehdotettiin sivustolle tulevaa “käyntikorttia” ja kysyttiin, mitä tietoja siinä olisi hyvä näkyä. Useimmat vastanneet olivat valmiita maksamaan tästä ominaisuudesta pienen vuosimaksun.
Harrastajat olivat halukkaita etsimään tietoa erityisesti ammattilaisen osaamien tekniikoiden perusteella. Myös sijainti kiinnosti koko puvun teettämisen kannalta, materiaalihankinnoissa ja pienempien puvunosien kohdalla sillä ei ollut merkitystä.
Harrastajilta kysyttiin toiveista useamman kysymyksen kohdalla. Vastauksissa toistuivat hyvät hakutoiminnot sekä kuvailevan tekstin lisäksi yksityiskohtaiset kuvat. Video koettiin lisäarvoksi esimerkiksi tekniikoiden ja pukeutumisen esittelyssä. Toivottiin, että sivustolla asiat olisi linkitetty toisiinsa ja että löytyisi linkkejä myös muualle nettiin lisätiedon äärelle.
Harrastajat ideoivat myös, kenelle haluaisivat Tietokirstua suositella, sekä millaisia hakukriteereitä käyttäisivät. Kaikkien kyselyiden vastaukset on talletettu Raita ry:lle Tietokirstun suunnittelun tueksi ja ideapankiksi.
Kiitos kaikille kyselyihin osallistuneille!
Osana Tietokirstu-hanketta Suomen kansallispukuyhdistys Raita ry teki kyselytutkimusta Tietokirstun tarpeesta ja lähtökohdista. Kyselyt lähetettiin pukujen kodeille ja myyjätahoille, sekä kansallispukuammattilaisille ja -opettajille. Harrastajilta aiheesta kysyttiin Raita ry:n somekanavien (Facebook ja Instagram) kautta.
Haasteet kansallispukualalla
Suurin osa vastanneista pukujen kodeista oli pieniä toimijoita, jotka kuvailivat tiedonhaun. tiedon puutteen ja kyselyiden vievän aikaa ja aiheuttavan haasteita talkoilla toimivien aktiivien elämään. Joissain tapauksissa kansallispukutoiminnasta vastannut henkilö on jäänyt lähivuosina eläkkeelle ja vienyt osan tietotaidosta mukanaan. Pienillä toimijoilla ei ole resursseja ylläpitää materiaalivarastoa, joten materiaaleja on hankala tarjota.
Isommilla toimijoilla eniten aikaa vievät asiat ovat tilaustyöt ja asiakaspalvelu. Aikaa kuluu myös taustatyöhön, jota ovat mm. uusien materiaalien hankinta ja testaus, sekä ohjeiden päivitys. Sekä isot että pienet tahot toivoivat voivansa käyttää lisää resursseja markkinointiin, tutkimukseen ja kehitystyöhön.
Muita puvun kotina toimimisen haasteita olivat esimerkiksi hinnoittelu ja kannattavuus. Ohjeiden parantaminen nähtiin tärkeänä, mutta sille ei löytynyt aikaa. Puvun joutuminen kodittomaksi mietitytti. Joku pohti, että kun henkilökunnalla ei ole tarpeeksi osaamista, olisi helpompaa, jos puvuille olisi yksi isompi taho, joka vastaisi kaikesta.
Opetustyössä haasteena nähtiin hallittavan tietomäärän laajuus ja opiskelijoiden erilaisuus. On oltava perillä usean opiskelijan työvaiheista ja tuettava jokaista omassa tahdissaan. Opettajat kokivat kuitenkin työn antoisaksi ja saavansa paljon lisäoppia työn myötä. Toivottiin, että Tietokirstussa tätä kokemustietoa saataisiin jaettua.
Harrastajat olivat etsineet tietoa puvun valinnasta, valmistuksesta tai korjauksesta, sekä puvun käytöstä. Puvun valinnassa kiinnostivat omat juuret tai tietty alue, pukuhistoria ja joskus myös rajatut värit tai ominaisuudet. Puvun valmistusta varten etsittiin lähikuvia ohjeiden tueksi. Harrastajia mietitytti puvun käyttö ja siihen liittyvät suositukset, sekä huolto, kuten pesu ja tärkkäys. Myös kiinnostus perinteiseen käsityöosaamiseen oli tuonut kansallispukujen äärelle.
Tietokirstun rahoittaminen
Yksi Tietokirstun keskeisistä haasteista on jatkuvan ylläpidon takaaminen rahallisesti.
Kansallispukuammattilaisille ja pukujen kodeille ehdotettiin esimerkiksi mainostilan ostoa tai vuosittaista maksua. Näihin suhtauduttiin varauksellisesti. Haasteeksi koettiin, miten erikokoisia yrityksiä voitaisiin kohdella tasapuolisesti. Mainostamisesta ja sivulla olevasta “käyntikortista” saatavaa hyötyä oli tässä kohtaa vielä vaikea nähdä tai rahallisesti arvottaa. Yrittäjille maksulliset ominaisuudet olisivat mahdollisia, mutta opettajien takana on usein kansalaisopisto (tai vastaava), joka tuskin laittaisi rahaa tällaiseen.
Eri tahot olivat valmiina tarjoamaan olemassa olevaa sisältöä, kuten tekstiä ja kuvia, ilmaiseksi Tietokirstun käyttöön. Harrastajat olivat valmiita rahoittamaan kirstua pienimuotoisesti kannatustuotteilla tai -maksuilla.
Toiveita Tietokirstulle
Pukujen kodeilta kysyttiin kyselyssä muun muassa toiveita ylläpito-oikeuksista sekä vain ammattilaisille näkyvistä tiedoista. Ylläpito-oikeuksien suhteen vastaukset jakautuivat kahtia: osa halusi, osa ei. Oikeuksissa mietitytti lisääntyvä työmäärä, sekä pelko tiedon “sähläämisestä” kadoksiin. Osa taas halusi hallinnoida omien pukujensa tietoja ja osallistua aktiivisesti Tietokirstun rakentamiseen.
Vain ammattilaisille näkyvä tieto herätti paljon kysymyksiä ja pohdintoja, miten järjestelmän saisi toimimaan niin että se olisi hyödyllinen kaikille osapuolille. Pukujen kodit eivät luonnollisesti haluaisi luovuttaa maksullisissa ohjeissa olevaa tietoa ilmaiseksi, mutta ammattilaiset eivät olleet valmiita maksamaan ominaisuudesta ilman riittäviä tietoja.
Kansallispukuammattilaisille ja -opettajille ehdotettiin sivustolle tulevaa “käyntikorttia” ja kysyttiin, mitä tietoja siinä olisi hyvä näkyä. Useimmat vastanneet olivat valmiita maksamaan tästä ominaisuudesta pienen vuosimaksun.
Harrastajat olivat halukkaita etsimään tietoa erityisesti ammattilaisen osaamien tekniikoiden perusteella. Myös sijainti kiinnosti koko puvun teettämisen kannalta, materiaalihankinnoissa ja pienempien puvunosien kohdalla sillä ei ollut merkitystä.
Harrastajilta kysyttiin toiveista useamman kysymyksen kohdalla. Vastauksissa toistuivat hyvät hakutoiminnot sekä kuvailevan tekstin lisäksi yksityiskohtaiset kuvat. Video koettiin lisäarvoksi esimerkiksi tekniikoiden ja pukeutumisen esittelyssä. Toivottiin, että sivustolla asiat olisi linkitetty toisiinsa ja että löytyisi linkkejä myös muualle nettiin lisätiedon äärelle.
Harrastajat ideoivat myös, kenelle haluaisivat Tietokirstua suositella, sekä millaisia hakukriteereitä käyttäisivät. Kaikkien kyselyiden vastaukset on talletettu Raita ry:lle Tietokirstun suunnittelun tueksi ja ideapankiksi.
Kiitos kaikille kyselyihin osallistuneille!
Kooste Tietokirstu-hankkeen työpajoista
Osana Tietokirstu-hanketta Suomen Kansallispukuyhdistys Raita ry järjesti loppuvuonna 2020 kolme työpajaa. Vallitsevien kokoontumis- ja matkustussuositusten takia työpajat järjestettiin Teams-kokouksina.
Työpajoissa erilaiset alan asiantuntijat, ammattilaiset ja harrastajat kohtasivat Tietokirstuun liittyvien aiheiden parissa. Ensimmäinen työpaja järjestettiin 29.10.2020 ja sen aiheena oli Tietokirstun hallinto- ja rahoitusmalli. Työpajassa lähdettiin pohtimaan esimerkiksi, miten Tietokirstun ylläpito voitaisiin taata useiksi vuosiksi eteenpäin ja kuka omistaa Tietokirstun.
Raita on pohtinut, tulisiko Tietokirstun hallinnon pohjana olla yhdistyksen sijaan säätiö, yritys vai jokin muu hallintomuoto. Tällä hetkellä järkevintä on, että Tietokirstua viedään eteenpäin yhdistyksenä, jolloin esimerkiksi yhteisöille tarkoitetut apurahat ovat mahdollisia.
Työpajassa heräsi keskustelua siitä, mitkä ovat Kansallispukukeskuksen ja Bragen roolit hankkeessa. Tätä on tahojen kanssa pohdittu ja pohdintoja jatketaan, sillä yhteistyön muoto tulee määritellä selkeästi. Onko tahoilla resursseja auttaa työpanoksessa tai rahoituksessa? Miten Tietokirstu voisi tulevaisuudessa helpottaa näiden tahojen, sekä esimerkiksi kansallispukujen kotien, myyjätahojen, ammattilaisten ja opettajien työtaakkaa?
Tietokirstun omistajuudessa on tärkeää varautua riskeihin: entä jos ylläpitokustannukset jäävät maksamatta, sivustoa päivittävä taho ei hoida hommiaan, rahoitusta ei saada? Kenen nimi lukee papereissa, kuka voi tehdä muutoksia? Jos Raita omistaa Tietokirstun, kenelle omistajuus siirtyy, jos yhdistys lakkaa olemasta? Kenellä on oikeudet sivustolla oleviin teksteihin ja kuviin?
Toinen työpaja järjestettiin 10.11.2020 ja sen aiheena oli terminologia kansallispukuesittelyissä. Työpajassa mietittiin, miten kansallispukujen kuvausten terminologiaa voitaisiin yhtenäistää niin, että Tietokirstuun toivotut hakuominaisuudet saataisiin toimimaan mutkattomasti.
Termien yhtenäistäminen koetaan tärkeänä, jotta ammattilaiset puhuisivat samaa kieltä ja jotta harrastajat ja alaa tuntemattomat löytäisivät etsimänsä. Pukuesittelyihin tarvitaan sekä eksakteja termejä, että vapaata kuvailevaa tekstiä.
Sanastoille ja termeille on hyviä esimerkkejä (esim. Leena Holstin Kansallispuku-kirja, www.kansallispuvut,fi, Kaukosen kirja, Bragen nettisivut ja vanhat lehtiset). Joillekin suomenkielisille termeille ei löydy vastinetta ruotsista, joten näiden kohdalla tulee yhteistyössä päättää miten toimitaan.
Hyvän sanalistan lisäksi terminologian selventämiseen kaivattiin erityisesti piirros- ja valokuvia. Hyvät piirroskuvat koettiin selkeämmiksi. Myös kuvailevia sanoja, kuten esimerkiksi vaatteen väljyyksiä ja pituuksia olisi hyvä selventää kuvin. Esimerkiksi sanat lyhyt, lyhyehkö, pitkä, pitkähkö (joita käytetään liivin pituuksien kuvailuissa) eivät ole tarkkoja, elleivät ne vertaudu toisiinsa.
Kolmas työpaja järjestettiin 17.11.2020 ja siinä keskityttiin valitsemaan hyviä esimerkkipukuja, jotka toimisivat Tietokirstun ensimmäisessä vaiheessa testipukuina. Pyrittiin huomioimaan, että valitut puvut edustaisivat laajasti kaikkia pukualueita, erilaisia pukutyyppejä ja että niissä esiintyisi mahdollisimman erilaisia puvunosia. Esimerkkipukuihin pyrittiin valitsemaan pukuja jokaiselta vuosikymmeneltä, eri suunnittelijoilta sekä erityyppisiltä myyjätahoilta (esim. yhdistykset, Taito-keskukset, yritykset, kunnat).
Pohdinnoissa päädyttiin noin 50 puvun listaan (+ näiden pukujen “rinnakkaisversiot” eli yhteensä noin 80 pukua), joista valittiin vielä ensimmäisen ja toisen vaiheen puvun joukot (noin 10 pukua per vaihe). Rahoituksen varmistuttua tiedon koostaminen aloitettaisiin näistä puvuista, jotta teknisen toteutuksen tekevälle yritykselle saataisiin mahdollisimman nopeasti tietosisältöä.
Raita kiittää kaikkia työpajoihin osallistuneita!
Osana Tietokirstu-hanketta Suomen Kansallispukuyhdistys Raita ry järjesti loppuvuonna 2020 kolme työpajaa. Vallitsevien kokoontumis- ja matkustussuositusten takia työpajat järjestettiin Teams-kokouksina.
Työpajoissa erilaiset alan asiantuntijat, ammattilaiset ja harrastajat kohtasivat Tietokirstuun liittyvien aiheiden parissa. Ensimmäinen työpaja järjestettiin 29.10.2020 ja sen aiheena oli Tietokirstun hallinto- ja rahoitusmalli. Työpajassa lähdettiin pohtimaan esimerkiksi, miten Tietokirstun ylläpito voitaisiin taata useiksi vuosiksi eteenpäin ja kuka omistaa Tietokirstun.
Raita on pohtinut, tulisiko Tietokirstun hallinnon pohjana olla yhdistyksen sijaan säätiö, yritys vai jokin muu hallintomuoto. Tällä hetkellä järkevintä on, että Tietokirstua viedään eteenpäin yhdistyksenä, jolloin esimerkiksi yhteisöille tarkoitetut apurahat ovat mahdollisia.
Työpajassa heräsi keskustelua siitä, mitkä ovat Kansallispukukeskuksen ja Bragen roolit hankkeessa. Tätä on tahojen kanssa pohdittu ja pohdintoja jatketaan, sillä yhteistyön muoto tulee määritellä selkeästi. Onko tahoilla resursseja auttaa työpanoksessa tai rahoituksessa? Miten Tietokirstu voisi tulevaisuudessa helpottaa näiden tahojen, sekä esimerkiksi kansallispukujen kotien, myyjätahojen, ammattilaisten ja opettajien työtaakkaa?
Tietokirstun omistajuudessa on tärkeää varautua riskeihin: entä jos ylläpitokustannukset jäävät maksamatta, sivustoa päivittävä taho ei hoida hommiaan, rahoitusta ei saada? Kenen nimi lukee papereissa, kuka voi tehdä muutoksia? Jos Raita omistaa Tietokirstun, kenelle omistajuus siirtyy, jos yhdistys lakkaa olemasta? Kenellä on oikeudet sivustolla oleviin teksteihin ja kuviin?
Toinen työpaja järjestettiin 10.11.2020 ja sen aiheena oli terminologia kansallispukuesittelyissä. Työpajassa mietittiin, miten kansallispukujen kuvausten terminologiaa voitaisiin yhtenäistää niin, että Tietokirstuun toivotut hakuominaisuudet saataisiin toimimaan mutkattomasti.
Termien yhtenäistäminen koetaan tärkeänä, jotta ammattilaiset puhuisivat samaa kieltä ja jotta harrastajat ja alaa tuntemattomat löytäisivät etsimänsä. Pukuesittelyihin tarvitaan sekä eksakteja termejä, että vapaata kuvailevaa tekstiä.
Sanastoille ja termeille on hyviä esimerkkejä (esim. Leena Holstin Kansallispuku-kirja, www.kansallispuvut,fi, Kaukosen kirja, Bragen nettisivut ja vanhat lehtiset). Joillekin suomenkielisille termeille ei löydy vastinetta ruotsista, joten näiden kohdalla tulee yhteistyössä päättää miten toimitaan.
Hyvän sanalistan lisäksi terminologian selventämiseen kaivattiin erityisesti piirros- ja valokuvia. Hyvät piirroskuvat koettiin selkeämmiksi. Myös kuvailevia sanoja, kuten esimerkiksi vaatteen väljyyksiä ja pituuksia olisi hyvä selventää kuvin. Esimerkiksi sanat lyhyt, lyhyehkö, pitkä, pitkähkö (joita käytetään liivin pituuksien kuvailuissa) eivät ole tarkkoja, elleivät ne vertaudu toisiinsa.
Kolmas työpaja järjestettiin 17.11.2020 ja siinä keskityttiin valitsemaan hyviä esimerkkipukuja, jotka toimisivat Tietokirstun ensimmäisessä vaiheessa testipukuina. Pyrittiin huomioimaan, että valitut puvut edustaisivat laajasti kaikkia pukualueita, erilaisia pukutyyppejä ja että niissä esiintyisi mahdollisimman erilaisia puvunosia. Esimerkkipukuihin pyrittiin valitsemaan pukuja jokaiselta vuosikymmeneltä, eri suunnittelijoilta sekä erityyppisiltä myyjätahoilta (esim. yhdistykset, Taito-keskukset, yritykset, kunnat).
Pohdinnoissa päädyttiin noin 50 puvun listaan (+ näiden pukujen “rinnakkaisversiot” eli yhteensä noin 80 pukua), joista valittiin vielä ensimmäisen ja toisen vaiheen puvun joukot (noin 10 pukua per vaihe). Rahoituksen varmistuttua tiedon koostaminen aloitettaisiin näistä puvuista, jotta teknisen toteutuksen tekevälle yritykselle saataisiin mahdollisimman nopeasti tietosisältöä.
Raita kiittää kaikkia työpajoihin osallistuneita!
Haluatko mukaan tai lisätietoa projektista?
Ota yhteyttä info (a) kansallispukuyhdistys.fi
Ota yhteyttä info (a) kansallispukuyhdistys.fi